lauantai 2. heinäkuuta 2016

Provinssirock 2016. Impressio.

Ehdin torstaina Provinssin alueelle havaitsemaan, että Flogging Molly soitti päälavalla humppaansa ja norjalainen Aurora lauloi teltassa vahvasti ja periaatteessa mielenkiintoisesti. Edellistä en luonnollisesti ja jälkimmäistä nyt muuten vaan en jaksanut. Sitten sateessa soitti Circle ja kaikki oli hyvin. Hieno yhtye, tietenkin.

Havaitsin sen jälkeen illalla, että Five Finger Death Punch on suosittu ja Nightwish vuorostaan soitti päälavalla humppaansa. Anna Puu piti yllättävää meteliä, kun kurkkasin telttaan. Nuori Loiri soi voimallisesti. Pää Kii veti Sakko Stagelle paljon nuorisoa punkin ääreen, minkä otin ilolla vastaan.

Sannin esiintymisen seurasin kokonaan. Yleisöä oli mukavasti ja se tykkäsi. Sannilla on vahva katalogi kappaleita. Mutta. Bändi oli tylsä, sovitukset eivät innostaneet, kolmen coverin soittaminen oli erikoinen ratkaisu, Sanni ei ole kovin vahva laulaja livenä eikä oikein esiintyjä muutenkaan. Jätti vähän kylmäksi.

Torstaina tämä kohuttu Venior puhui enkkusuomea ja soitti tavanomaista tanssimusaa. Joku Ikinä oli pikkulavallaan yllättävän suosittu. Eniten koko festareilla odottamani The Holy taas ei kerännyt yleisöä. Lyhyessä setissä oli hiukan läpijuoksun makua. Kollegani kyllä kiitteli bändin energiaa ja arvioi, että kyllä näistä kuullaan. Ähtäri-kappale lähti alun epävarmuuden jälkeen komeasti ilmoille.

Maj Karma näytti olevan edelleen suositti. Nick Caven bändin jäsenen omana bändinä mainostettu Dirty Three soitti jonkinlaista viulushoegazea. Eniten aikaa kului siihen, että arvuuteltiin mitä huumausaineita nokkamies vetää. Ihan hauskoja läppiä (22 Pistepirkko mainittu!) ja eleitä ja musiikkiakin, mutta lähdin puolen tunnin päästä katsomaan millainen on Veronica Maggio. Veronicalla oli paras encore! Graveyard soitti vakuuttavantylsää rokkia.

Antti Tuisku veti väkeä odotetun paljon, Disco Ensemble odottamattoman paljon. Damien Ricea kaikki kehuivat, mutta pääni oli räjähtää kun hän rimmasi "hallelujah" ja "nothing to you". Lähdin pois, mutta tulin katsomaan takaisin loppupaisuttelun. Se oli vaikuttava.

Sitten Iisa. Olin varoitettu, että Iisa on kova. Ja oli. Keikka alkoi hyvänä, mutta Puutarhajuhla-kappaleesta lähtien se oli taianomainen. Iisa on hieno BÄNDI. Sovitukset olivat upeita. Taivaanrannan väri ja ilman lämpötila sekä biorytmit, tähtikartat ja vesisuonet olivat oikeissa asemissaan. Oli upeaa.