Tunnustuksien luola

Minun piti linkittää YouTubeen, mutta video oli jo hävinnyt. Sääli, koska video oli taidokas. Se oli semmoinen, että Metallican Enter Sandman ja Bryan Adamsin Run to You oli pistetty samaan kulhoon ja kevyesti vatkattu. Siitä tuli parempaa, kuin äkkiä uskoisi.

Tohtiiko tätä muuten edes sanoa: Bryan Adamsin ansiosta. Adams on levyttänyt muutamia aika mainioita kappaleita. Jos verrataan genren suureen nimeen Bon Joviin, niin minä olen kyllä Bryanin kärryissä. En väitä Adamsia suureksi muusikoksi, mutta juuri Run to You toimii, se on voimallinen ja vastustamaton.

Tykkään jopa Heavenista. Jos olisi daideellisesti lahjakas, niin kirjoittaisin musikaalin kappaleen ympärille. Nimittäin päässäni kiertää jokseenkin outo ajatus siitä, kuinka lavalle astuu mies ja kitara, hissuttelee vähän aikaan, yleisö ei osaa odottaa mitään. Sitten yhtäkkiä jumalaton valo- ja äänishow pystyyn ja:

Baby you're all that I want
When you're lyin' here in my arms

Heavy metal thunder!

Lohdutukseksi siitä, ettei em. linkkiä voitu nyt esittää, tässä Veikko Lavia päivitettynä nykyaikaan.

Bailu meininkiä.

Väärin perin

Tuossa jonkin aikaa, kohta varmaan vuodenkin, olen havainnut A Silver Mt. Zionin esittävän LastFM-radiossani varsin häröä musiikkia. Koska olen adhd, painoin skippiä, kun huomasin pitkän piisin olevan vuorossa, mutta aina ei ehtinyt. Usein ehti tempaista mukaansa.

Mutta sai silti soida ilman, että sen kummemmin kiinnostuin.
Tuli kuitenkin vilkaistuksi hiukan taustoja, ja taustalta paljastui Godspeed You! Black Emperorin tyyppejä. Tiedän, että GYBE on erään genren numero 1, ja sitä on minulle tuputettu. Opintoni ovat kuitenkin pahasti kesken. ASMZ on tutumpi. Vähän jopa jostain syystä petyin, kun noinkin maineikkaita hemmoja taustalta löysin.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun sivuprojekti houkuttelee pääasiaa ennen. Ensin köysin Blackfieldin ja sitten vasta Porcupine Treen. A Perfect Circleä olen diggaillut, mutta Toolia en koskaan ole löytänyt. Muitakin on, kun muistaisi.

Kuningaskuluttaja

Laskuri kertoo, että yli viikkoon en ole kuunnellut mitään muuta kuin This Empty Flow'ta. Asialle on tehtävä jotain ja sille tehdään jotain. Koska onneksi on alennusmyynnit. Jopa Seinäjoen Anttilassa, jossa usein on ylennysmyynnit.

Vuoden 2009 alennusmyyntien saldo:

Sydän, sydän: Usko itseesi. 7.99 euroa.
Nick Cave: From Her to Eternity. 3.99 euroa.
a-ha: Hunting High and Low. 3.99 euroa.
PMMP: Kuulkaas enot! 4.99 euroa.

Oishan Sydän, sydäntä voinut tukea myös ostamalla levy sen alkuperäishintaan, mutta nyt kävi näin.

Aution saaren levy

Jokainen ymmärtää, että jos saa ottaa autiolle saarelle yhden levyn, ottaa kokoelman. Kokoelman, jolla on eri bändien musiikkia. Ongelma on löytää hyvä sellainen kokoelma. Yksi on: Poptopia.

Toinen ongelma on se, etten omista ko. levyä, vaan suurimman osan siitä ripattuna Tampereen kirjaston kokoelmista. Kunpa saisin oikean levyn käsiini!

Levy sisältää kitaravetoista powerpoppia 1980-luvulta, eli maailman parasta musiikkia. Noin suunnilleen.

Phil Seymour: Baby It's You. Phil Seymour oli coolein jätkä ikinä. R.I.P. Phil. Hankkiutukaa tämän piisin ääreen. Ei löydy YouTubesta, mikä on rikos.

Marshall Crenshaw: Whenever you're on my mind. Maailman nörtein jätkä ja täydellinen piisi.

Hoodoo Gurus: I Want You Back (live). (Ei ekana piisinä.)

Utopia: Crybaby. Todd Rundgren pilasi muka maineensa Utopialla. Ha! Crybaby on viiden tähden popklassikko.

The Bangles: Going Down To Liverpool. Hyvä tyttöbändi. Ei, hyvä bändi.

The dB's: Love is for Lovers.

Pursuit of Happiness: She's So Young. Väitin joskus Absoluuttista Nollapistettä maailman rumimmaksi bändiksi. En ollut nähnyt tätä kanadalaisorkesteria. Tai siis osaa siitä.

The La's: There She Goes. Tämän te tunnette. Milloinhan herra isoherra herra Nero suvaitsee tehdä uutta musiikkia?

Ride: Twisterella. Hieno bändi, kaiken lisäksi.

Gigolo Aunts: Cope (live). Viisi tähteä tällekin kaunokille.

Tearaways: Jessica something. Harmillista, ettei YouTube tunne tätä kaunokkia.

The Posies: Solar Sister (acoustic).

Runoanalyysi

Hevonen on taas talutettu veden ääreen. Jotenka olen ollut siinä onnellisessa asemassa lähipäivät, että olen voinut kuunnella suosikkiyhtyeeltäni tuotantoa, jota en aiemmin tuntenut. Tällä kertaa kiitettävänä on Elina.

Olen kuunnellut This Empty Flow'n The Albumia, jolla on kaikenlaisia raakaversioita Magenta Skycode -levyn piiseistä, ynnä muita harjoitelmia. Ja hyväähän tämä on. Vaikka (But I Am) Still (Disco Demo) saikin ensi kerralla minut nauramaan ääneen (!), kun se kuulosti halvalta Modern Talkingilta (joka alunperin ei ole mitään luksusta siis).

Samalla ajauduin myös hieman lueskelemaan mitä foorumeilla bändistä puhutaan. En yllättynyt, että yhtyeen löytäneet puhuvat neroudesta. En siitäkään, että Jori saa moitteita. Kyllähän Jori kuuntelun jälkeen paikkansa löytää, mutta varmaa on sekin, että ensikosketus jättää viileäksi usein juuri Sjöroosin lauluosuuden takia.

Sitten joku moitti, ettei ole piisejä, (ja että on silkkaa The Curea), jolloin päähäni iski yhtäkkiä määritelmä "those are not songs, those are poems", mikä sitten asiaa ajateltuna onkin oikein. (Ajattelin eglanniksi, koska broken englishilla tuolla keskusteltiinkin.) Kummallista nyt sinänsä, kun en runoutta harrasta, vaikka runopojaksi itseäni satiirisesti olenkin väittänyt, jossain. Sitä paitsi tuo poems sopii nimenomaan Magenta Skycode -levyyn, kyllä The Albumilla on "songs". Suomeksi sitä paitsi "poems" voisi olla "teos", koska sanasta "runo" tulee minulle mieleen

Kevät tuli,
lumi suli,
puro sanoi
puli puli

Teen mitä en lupaa tehdä

Sedät vaanii tyttöä, osa x

En tee vuosikatsausta, en edes hannesmaista, eli vuoden parhaat kokemukset tekovuodesta riippumatta, vaikka sellaista pohdinkin. Aivan älytöntä, joskin hauskaa, on katsoa vain vuotta taaksepäin, kun etsittävää ja löydettävää on vielä vielä vuodessa 1967:kin ja uuden musiikin todellisesta merkityksestä ei vielä tiedä. (Puhumattakaan 1500-luvusta, sekin on vielä suurelta osin kartoittamatta.)

Perinteisessä mielessä tehdyssä vuoden parhaat jne. listassa vuoden piiseinä olisivat voineet olla Santogoldin Lights Out, Haloo Helsingin Haloo Helsinki! ja Ryan Binghamin Bread and Water, jotka kuitenkin kaikki kai voisivat olla vuoden 2007 piisejä. Sitä paitsi jos olisin vuonna 1996 värkännyt vuoden piisit -listan, niin siellä ei olisi ollut maailman parasta piisiä.

Tein kuitenkin vähän tutkimusta, ja kävin läpi Rumban vuoden piisit -listaa YouTuben avulla. Suomen listalta löytyi tuttuja hyväksi havaittuja, kuten Pariisin kevään Pikku Huopalahti ja Kauko Röyhkän & Riku Mattilan Helvetti. Reginan uusi single Saanko jäädä yöksi? oli ihan tavallista Reginaa, ja ihmettelen, miten se nyt vuoden piisi on. Ei siinä vikaakaan kyllä ole.

Ulkomaan lista antaa vuoden musiikista jopa aika vaisun kuva. MGMT teki hienoja kappaleita toki. Samoin The Ting Tings.

Pari uutta suosikkia löytyi toki. My Morning Jacketin Librarian on hieno veto. Samoin TV on the Radion Family Tree. TV on the Radion edellinen levy päätyikin nyt soittolistalle, ja joskus aikanaan sitten tämä vuoden 2008 kohulevykin. Ja oikeastihan vuosi ei varmasti vaisu ollut, näin vaan näkyi olevan tuossa listalla.

Mutta katsellaan ehkä sitten vuonna 2020, että millainen musiikkivuosi 2008 oli.