Kun muutkin. Nämä 10 levyä muuttivat elämääni jotenkin ja kerron miten.
Tämä ei siis ole levyjen top 10 ja esim 2 suosikkibändiäni (Mew, This
Empty Flow) ja proge puuttuvat. Aikajärjestys on suunnilleen oikea.
Pet Shop Boys: Discography. Olen tykännyt PSB:stä viisivuotiaasta
lähtien. Tämä on ensimmäinen saamani c-kasetti. Mikä voi olla
tärkeämpää?
Raptori: Moe! Eka (ja vika!) bändi, jota parhaan
kaverin kanssa yhdessä kuunneltiin ja fanitettiin. Oltiin alle kymmenen,
eikä tajuttu kaikkia vitsejä (onneksi).
Nirvana: Nevermind. Tajusin, etten ole maailman ainoa luuseri. Koin yhteisöllisyyttä vailla yhteyksiä.
The Clash: London Calling. Tie haarautui. Ilman tätä en ehkä olisi
tajunnut musiikin kaikkia ulottuvuuksia ja eläisin elämääni pelkkänä
kendojanarina.
Maija Vilkkumaa: Meikit, ketjut ja vyöt. Makasin
armeijassa punkassa idioottien ympäröimänä ja annoin luvan tykätä
tästä. Myönsin olevani runopoika (joka ei tykkää runoista) enkä
moponrassaaja ja sillä hyvä.
Absoluuttinen Nollapiste: Nimi muutettu. Merkittävä virstanpylväs viha-rakkaus-suhteessani Tommi Liimattaan.
Kent: Hagnesta Hill. Etappi kohti pohjoismaisen musiikin diggailua.
Magenta Skycode: IIII. Suuren Jori Sjöroos -kauden avaus.
Rubik: Bad Conscience Patrol. Kadotetun nuoruuden soundtrack.
Porcupine Tree: Fear of a Blank Planet. Tajusin, että levyllä voi olla
sama vaikutus kun suuren ajattelijan kirjoittamalla esseellä.
