Ähtärin The Holy soitti encoren toisena piisinä ja kaiken lopetukseksi, kun ensimmäinen lisäesitys Ramses the Evil Brother oli jo päätynyt julmaan meteliin. Se olisi mennyt kyllä ähtäristä, korostanut kertomusta bändin uskomattomasta tarinasta.
Keikan aikana ehdin miettiä kaikenlaista outoa, jota kaiken jo sanoneena hakee. Mietin sitä, kuinka Ähtärin hallittu mekkala on kasvanut suorastaan arkkitehtonisen harkittuun ja tarkkaan muotoon niin, että jo The Holyn debyyttilevy tuntuu erään tarinan lopulta. Jännittää tietää, mihin The Holy menee seuraavaksi. Mutta Ramseksen aikana bändi sitten hakkasi, pauhasi ja riehui niin kuin nuori rokkibändi vain voi.
Seinäjoella bändi soitti jotain uutta, jossa solisti-piisintekijän kitara loi The Durutti Columnin mietiskelykitarointia muistuttavia ääniä. Olin hyvin innoissani, sillä The Durutti Column on maagista musiikkia. Ja Eetu Henrik Iivarin kitaraan yhtyi sähköviulu, joka toi keikkaan muutenkin kivaa väriä. Pääosassa oli luonnollisesti uusi levy Daughter, sen julkaisukiertueellahan bändi on. Levyllä piisien järjestys on ilmeinen, keikalla toinen ja silti ilmeinen.
The Holy jyrää livenä päälle. Kannattaa kokeilla miltä se tuntuu. Muutenhan olen sanonut jo kaiken.
