Vilkkuva Tim... äh

On kiusaus kuvata suhdetta Maija Vilkkumaahan Pitkäksi ihanaksi leikiksi, vaan en voi. Ensinnä: koska en ole kuunnellut tuota levyä. Ja toiseksi: koska Maijan tuotannon viime aikoja olen vihannut.

Ihanaa leikissä on toistaiseksi ollut vain Meikit, ketjut ja vyöt, joka on levyistä parhaita. Sen sijaan eit ja illat savoyissa sun muu on ollut niin järkyttävänoloista, että en ole pyrkinyt lähemmin edes tutustumaan.

Eipä uuden Maija-levyn Superpallon ensisingle mitään muuttanut, mutta tämä toinen, tämä toinen.

Luokkakokous on kappale, jonka voi tehdä vain Maija Vilkkumaa, ja persoonallisuus on tässä maailmanajassa jo kova sana. Kappaleessa on kaikki Maija-maneerit. Särkyvä, rääkyvä laulu, lapsellinen tarina, ontuva suomi, ärsyttävän tökeröt riimit, ylituottaminen, kaiken kaikkiaan kompastelu. Mutta kaikki tämä on myös se, mikä tekee Maija Vilkkumaasta Maija Vilkkumaan.

Lisäksi pitää olla joku juttu. Luokkakokous-kappaleessa se juttu on ”yö on kaunis mua ei koske.” En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta se on pelottavasti ja huumaavasti sanottu. Viimeistään tuo kohta nostaa kappaleen klassikoiden joukkoon. Jos Superpallo sisältää enemmänkin tällaisia kappaleita, niin levyhän on pakkohankinta.

El classico