Mun suosikkisana on geneerinen, vaikka en olekaan aivan varma, käytänkö sitä täysin oikein.
Nyt tilanne on se, että pystyn olemaan jopa hyvin ajan tasalla, jos tahdon. Tästä osoituksena olkoon se, että olen nyt kuunnellut White Liesin levyn. Aikakirjoihin jääköön, että helmi-maaliskuussa 2009 White Lies on kuuminta mitä on.
White Lies on geneerinen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun bändi. Kaiut tässä ovat täysin 80-lukua. Tässä on paljon Tears for Fearsia! Autotallihkoa rokkaavahkoa popahtavaa korttelijuhlamusiikkia. Bloc Partya nämäkin ovat kuunnelleet.
Laulaja vasta on geneerinen, näitä on liikaa samanlaisia.
Levy on ihan hyvä, mutta pikatuomio on, että Glasvegas on parempi. Molemmat painivat samassa sarjassa ja saman värisissä trikoissa. Siellä kevyissä sarjoissa, jossa ollaan jänteviä, cooleja ja energisiä.
Mutta tuomio ei ole lopullinen. Odotetaan vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti