Keinosen nimipäivä

Öööö, tässä blogissa ei ole ollut örinää eikä yleensä arvioida muita kuin ehdottoman mahdottoman odottamattoman ihQuparhaita kovimpia koskaan ikinä missään artisteja.

Kaksi kärpästä katajaan kapsahtaa joka toiselle kuoppaa kaivaa.

Tapahtui odottamaton ilo, että sain Intter webin välityksellä minulle suositeltua musiikkia hlökohtaisesti. Suurkiitos! Ja vielä yhtyeeltä, jonka kelkkaan kehtaa hypätä. Alle 3000 LastFM-scrobblea. "Se bändi oli hyvä vielä ekan demon aikaan."

Luulin saavani: metallivivahteista progea. Sain: örinää.

Jos Opethia ei lasketa, en aiemmin ole kuunnellut kokonaista levyllistä örinää. Tietenkin on makuasia, mikä on örinää. Joku Amon Amarth, josta olen pitänyt, onko örinää vai ei? Sitäkään en ole levyllistä kerralla korvakäytävääni ahtanut.

Nytkö sitten horjuu runopojan imago? Ei horju. En tiedä olenko valmis antamaan toista mahdollisuutta hyvin mielikuvituksettoman oloiselle levylle. Ihan taidokasta soitantaa, kai, mutta ongelma on se, että ei ole piisiä. Ja pelkäksi tsemppimusiikiksi ei ole riittävää energiaa. Eipä jää silloin mitään tähän käteen.

Jaa, mutta, bändi on nimeltään Seith. Oulusta. Kaikkea onnea Oulun pojille.

Vielä Opethista. Kuuntelin autossa radiota. Ajattelin: kas, Poets of the Fallin uusi single. Erno Kulmala valisti, että ei ole POTF vaan Opeth.

???

Aloitin uuden harrastuksen. Yhdistin kolme rakkauttani: luonnon, reippailun ja tyylin.