On jonkin verran lannistavaa tajuta, että on mennyt retkuun. Ottanut vastaan jotain, joka on tehty juuri sinua varten. Markkinoitu targettiin. Ja läpi on mennyt. Se voi viiltää sielua, joka yrittää olla aito, mutta pitää myöntää itselleen lupa pitää siitä mistä pitää.
Yeasayer on selvästi tehty minua varten. Se on rytmimusiikkia USA:n itärannikolta wannabehipstereille, hittipotentiaalilla. Olen juuri tutustunut yhteen piisiin. Sen nimi on O.N.E. ja se on oikein hyvä. Yeasayer kuuluu tunnistettavasti itärannikon kuumaan ja kiihkeään Talking Heads -revivaliin, josta tällä palstalla on jo Vampire Weekend käsitelty. Niin cool, niin trendikäs, voisi olla niin muovia, mutta ei nyt kuitenkaan ole. Esikuvat voivat olla huonommatkin kuin David Byrnen maanisuus.
Enemmänkin pitäisi kuunnella, mutta hetken riittää tämä innovatiivnen, nokkela ja rytmikäs viisu.
Tuleva kesä voi kulua tämän kanssa.
2 kommenttia:
Oonkos tyrkyttänyt sulle ruottalaista CDOASS-yhtyettä, joka teki 2000-luvun puolivälissä tanssittavaa, vähän täntyylistä kamaa, mutta tietysti paljon paremmin. Speak To Me on törkeän hyvä tapa aloittaa tutustuminen, tietysti se alkuperäinen seiskaversio. Tai ensi kesää ajatellen A Taste of Boredom in the Sun. Spotify it. - teemu
Byrnempää ja ehdottomasti tutunkuuloista 80-lukulaista kamaa ja ihan varmasti "parempaa" musiikkia, kun laittaa ns. musadiggari -moodin päälle. MUTTA! Jos etsii kesähittiä 2010, ja hakee niitä fiiliksiä, niin Yeasayer. Silläkin on arvonsa, että ei kuulosta ajattomalta.
Lähetä kommentti