Väitän edelleen, että en lue Pitchforkia, mutta pakostakin sitä altistuu musiikille, joka on approved by Pitchfork. Siellä on nyt kuuma juttu tämä Fang Island, eikä ole syytä ihmetellä miksi. Levy on kovaa kamaa.
En tiedä mihin kaikkeen Fang Islandia on verrattu, mutta minulle tulee mieleen niinkin yllättävä asia kuin Mahavishnu Orchestra. Ihan totta. Samaa soittamisen riemua on molemmissa. Soittaminen ei nykyään ole mitenkään cool juttu, joten sikälikin on virkistävää seurata hypeä tällaisen bändin ympärillä.
Niin, eihän tämä ole progejatsia siis ollenkaan Mahavishnun hengessä, enemmänkin Mahavishnua spiidipäissään ja niin edelleen. Riemukasta, rytmikästä, yllätyksellistä ja kiihkeää. Ehkä piisit ovat hiukan jääneet lapsenosaan, mutta se on ehkä korjattavissa seuraavalla levyllä.
Maistelkaa nyt vaikka tämä Daisy, jossa on koukkuja kyllin. Tässä on ainakin munakkainta kitarasankaririffiä taiderockissa vähään aikaan.
Lupasin kirjoittaa jotakin jj:stä. No, ruotsalaista edistyksellistä poppia. Ei kuitenkaan niin epätavallista kuin annettiin ymmärtää. Ihan kivaa ja silleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti