PMMP esiintyi Vauhtiajojen viimeisenä artistina lauantaina 28.7. Kävin alkuillasta vilkaisemassa Erinin (ok), Palefacen (myötähäpeä) ja LA Gunsin (tai 1,5 kappaletta LA Gunsia, niin kamalaa, että jaksanut). Muutenkin piti poistua Lauri Tähkän tieltä. Myöhemmin arvoin pitkään palaanko paikalle PMMP:tä kuuntelemaan vai en. Ajattelin, että kovimmat paukut PMMP näytti jo Provinssissa, että mitäpä sitä nyt heti perään tusinakeikkaa katsomaan.
Onneksi kuitenkin menin. Setin jälkeen muu bändi poistui lavalta, mutta Paula jäi arpomaan lavalle jotain. Juontaja juoksi jo lavalle lopettamaan illan, mutta huomasi, että lava ei ole tyhjä. Paula ilmoitti, että nyt on ihan pakko vetää vielä yksi. Ja sieltä tuli nuotiolauluversio Pikkuveljestä, jonka pääosin sitten hoilasi yleisö. Olin jo muusta keikasta aivan fiiliksissä, mutta kyllä tuo loppu kruunasi kaiken. Oli sitten ennalta suunniteltu eli ei, niin spontaanilta tuntui, ja pitäähän se pohjalainen kansanlaulu Seinäjoella vetää. Voisin sanoa, että olin vedon jälkeen jopa liikuttunut.
Muusta setistä sen verran, että uuden levyn piisit olivat aivan huimassa kuosissa. Vaikka en ollut koko levyä edes kuunnellut, niin silti viihdyin parhaiten juuri niiden aikana. Se on kova suoritus bändiltä.
Kyllä näiden kanssa alkaa sanat jo loppua. Ei kun ne sanovat sen itse:
Tehän ootte jo oikein
kun te ootte vaan just noin
Kaikki mitä te teette
ja se miten te ootte
Tämän jälkeen PMMP:n uusin levy sitten pääsi tehosoittoon. Kirkkaimmat helmet ovat Koko show ja Tytöt. Kova levy.
Kitarasankari Vesa Anttila ja joku friidu. (PS. Järkkärit vopite vaikka hasitaa...) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti