tiistai 9. joulukuuta 2008

Loppujen lopuksi

Irkissä tulee aika usein paukutettua, että se ja se on syy sammuttaa valot. Ihmiskunta on saanut aikaan jotain ylittämätöntä. Hankala parantaa. Parempi lähteä pois.

Tällä hetkellä on kaksi sellaista hetkeä, jotka saavat aikaan tuon olon.

This Empty Flow'n kappale Towards Distant.

Ja Porcupine Treen Sleep Together kohdasta 6.20 kohtaan 7.10 asti. Se pitää lisäksi kuunnella siten kuin se on tarkoitettu, eli Fear of a Blank Planet -levyn viimeisenä piisinä ja viimeisen piisin loppunostatuksena. Eilen kuuntelin Fear of a Blank Planetin kolmesti putkeen. Se kestää sen. Helposti.

Kyseinen levy on teema-albumeista ehdoton ykkönen. Onhan noita muitakin, vaikkapa Queensrÿchen Operation Mindcrime. Mutta FoaBP on vielä vähän parempi. Äärimmäisen mainio esimerkki siitä, millainen on hyvä levykokonaisuus.

Ei kommentteja: