Ihan vasta joku onneton väitti, että jos ei saa sanottavaansa sanotuksi kolmessa minuutissa, niin ei ole mitään sanottavaa. Enter Reneissance.
Nimittäin! Kävin Tampereella, ja silloinhan käydään levykaupassa. Ja kas, bändi josta kuukausi sitten en mitään tienny, Renaissance, pomppasi esille. Swampin toisen käden kaupassa oli kaupan parikin normilevyä ja tämä mukaan tarttunut live. Saatan ehkä joskus katua, etten pelastanut muita mukaani, mutta näillä mennään.
Live-levyn toisella cd:llä on kaksi kappaletta. 29-minuuttinen ja 23-minuuttinen. Se lyhyempi on Ashes Are Burning. Eiköhän tässä versiossa ole se bassosoolokin.
Muuten kokoelma täydentyi 3 Pekka Pohjola- ja 2 Bob Dylan -musiikkikiekolla. Ihan hyvä päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti