Molemmista bändeistä saa kuulla hypeä. Nyt, omat kontaktini indieskeneen eivät ole mitenkään vahvat, mutta omista kokemuksistahan on tarkoitus puhua. Ja oman kokemuksen mukaan Cats on Firen hype tulee musiikkilehdistöstä, Delay Treesin taas kulkee intoilijalta potentiaaliselle intoilijalle. Jälkimmäinen on koukuttavampi tapa. Kun muutamastakin suunnasta tulee vuorokauden sisään usea hlökohtainen suositus, niin ääntä on kuultava.
Vaasasta turkulaistunutta Cats on Firea pidetään potentiaalisena kv. indietähtenä. Olen kuunnellut bändin ekaa levyä The Province Complains. Jopa minä pystyin kuulemaan ilmiselvät The Smiths -vaikutteet. Ongelma on tietenkin se, etten pidä The Smithsistä. Sinänsä CoF on taidokas yhtye, mutta hiukkanen omaperäisyyttä on se, mitä kaivataan, jotta ei olla se 13. tusinassa. Ehkä uusi materiaali sitten on kohun arvoista.
Hämeenlinnalais-helsinkiläisen Delay Treesin pitäisi olla keväistä kitarapurojen solinaa. No, sitä on. Tarantula Holding On on nätti indiepoppis, pikkuhitin ainekset on siinä. Myös pari muuta MySpacessa kuultavaa vetoa putoavat ihan kiva -kategoriaan. Joka on vaarallista.
Pelkät Suomi-sympatiat eivät nosta Delay Treesia vielä ohi vaikkapa The Shinsin (tai omassa tapauksessani The Stillsin), mutta toisaalta olen huomannut, että kuuntelua jatkamalla Delay Trees kyllä tulee koko ajan lähemmäksi. Kolmen kappalen otos on kovin pieni, mutta mielenkiinnon herättävää.
Notta: np. Delay Trees: Tarantula Holding On
Kuva löytyi Demistä. Tietenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti