Nirvanan parhaat piisit (levy, jolta kappale - ainakin - löytyy.):
1. Do Re Mi (Sliver) Tämä huuruinen Kurtin kotiäänite on ehkä kauneinta mitä on tehty. Se on aina oikea sielunpuhdistaja. Voinpa kuvitella tästä monta herkkää nuotiokitarahetkeä. Vaikka Nirvanassa minua kiehtoi meluamisen yhdistäminen edistykselliseen ajatteluun esimerkiksi tasa-arvosta jne., niin sittenkin tällainen kaunis taltiointi vailla kaupallista tarkoitusta nousee kaiken muun yläpuolelle. Do Re Mi on minun vastineeni mantralle.
2. Territorial Pissings (Nevermind) PELKKÄÄ MELUA! Tuo ihana rummuttelu <3 Jne. Minä niin jumaloin Nevermindin B-puolta, siellä on sellaista räkää ja roskaa, että siivo mies ei voi muuta kuin ihailla. Territorial Pissings kului C-kasetilta aikanaan lähes kokonaan pois, koska sitä piti luukuttaa koko ajan.
3. Smells Like Teen Spirit (Nevermind) Olisi yletöntä erikoisuudentavoittelua pudottaa kappale pois kärjen tuntumasta, koska se on niin hyvä. Totuuden nimessä ei tätä kappaletta tule oikeastaan ikinä kuunneltua, koska se asuu tuolla sisällä ja on ISO. Tämä on kappale, joka muovasi minua enemmän kuin mikään muu. Kaikki näkevät aina päältä, että tuossa tyypissä on angstia, raivoa ja kontrolloimatonta käytöstä.
4. Sappy (Sliver, mutta ei se versio) Tämä irtopiisi vain on niin yksinkertainen, tunnelmallinen, aito ja riipaiseva, että muuta ei voi tehdä kuin ihailla. Ja ihan vasurilla tällaisia Kurt-poika väsäili sinne ja tänne. Onpa tässä myös hieno kitarasoolo, vaikka hyi, hyi sooloille kun ollaan vaihtoehtoisia!
5. Stay Away (Nevermind) Tätä oli junnuna ehkä vielä hauskempi luukuttaa kuin Territorial Pissingsiä, koska tässä käsketään muiden pysyä poissa. Energiataso ei näin jälkeenpäin ole aivan TP:n tasolla, joten siksi jätän sen pari pykälää alemmaksi.
6. Lounge Act (Nevermind) Tämä kappalehan on lähes progea siinä mielessä, että mielenmaisemia ehtii olla monta. Monen muun bändin uran ykkössingle, Nirvanalta vain Nevermindin toist' puolt'.
7. Drain You (Nevermind) Nevermindin kauniista kappaleista Drain You on vuosien myötä ohittanut In Bloomin.
8. In Bloom (Nevermind) He's the one/Who likes all our pretty songs/And he likes to sing along/And he likes to shoot his gun. Nuo rivit olivat ensimmäiset englanninkieliset lyrikkat, jotka itse avasin ja aloin pohtia. Jossain vaiheessa In Bloom oli ehdoton suosikkini, koska se on Nirvana nätein kappale. Minusta. Sittemmin räkä on vähän ajanut kauneuden ohi.
9. Aneurysm (Incesticide/single) Kappale, joka ei mahtunut levylle, mutta on sittemmin noussut klassikoksi ja ihan ymmärrettävästi. Tässä kappaleessa on voimaa. Sävellyksestä on ehkä turha puhua, mutta ei kappale toisaalta ole pelkkää huutamista ja raivoamista, vaan hallittua kaaosta.
10. Tourette's (In Utero) Mä olen rauhallinen jätkä, mutta Nirvanassa parasta on järjettömät lyhyet huutopiisit. Siis niin kuin Tourette's. Pelkkää rääkymistä ja melskausta. Niin hienoa!
11. Breed (Nevermind) Vein Breedin ala-asteella levyraatiin, koska halusin aiheuttaa pahennusta. Breed oli siihen muka sopivan raaka ja kovatempoinen. Sittemmin huutomelskausgenrestä on löytynyt parempaakin, mutta Breedillä on silti paikka sydämessäni.
12. Dive (Incesticide/single) Tässäpä varma todiste siitä, että hapot polttivat Kurt-raukan mahaa. Laulu välittää tuskaa, kitara voimaa. Kunnon mouruamista, josta on pakko pitää.
13. Milk It (In Utero) Look on the bright side, suicide. Mitähän Kurt sillä tarkoitti? Musiikillisesti mennään ensin hiljaa, sitten kovaa. Mikä ihmeellinen idea! Ja toimii aina. Varsinkin silloin, kun ensin soitetaan tooooosi hiljaa, ja sitten tooooosi kovaa.
14. Mr. Moustache (Bleach) Yes, I eat cow, I am not proud. Debyytin parhaassa kappaleessa on menoa ja meininkiä, upea kitarakuvio ja kummallisia ilmaisuja.
15. Negative Creep (Bleach) Bleachin ehkä toiseksi tunnetuin kappale About a Girlin jälkeen. Tämänkin Nirvana esitti myöhemmin paljon hienommin. Isin pikku tyttö oli vielä kehittymätön. Kurt lauloi hankalasti ja soundit on kuraa. Mutta kyllä se tästä, kynä on kuitenkin terävä.
16. Lithium (Nevermind) Ehkä ääriesimerkein siitä ensin hiljaa, sitten kovaa -kliseestä, josta Nirvanaa syytetään. I'm so ugly, that's okay, 'cause so are you oli joskus mun tunnuslauseeni.
17. All Apologies (In Utero) Tämäkin on tunnetumpi kauniina unpluggedina, mutta rokkiveivaus on rokkiveivausta. Onhan tässä yksi Nirvanan parhaista sävellyksistä, mutta pikkuisen liian sisäsiisti meininki, jotta viitsisi tätä nostaa esimerkiksi In Uteron parhaaksi. Olkoon räkää sen edellä.
18. Been a Son (Incesticide) Pojat reippaina, melkein kuin joku Herman and the Hermits, nättiä menoa eikä paljon edes säröä. Jos Nirvana olisi halunnut olla oikein pop, olisi se voinut olla.
19. Sliver (Incesticide/single) Kaikkea mahdollista. Alun bassottelu kuin jostain Marvin Gayelta, eikä kukaan voisi tietää minne mennään. Mennään huutamaan ja riehumaan, pari minuuttia toistoa, toistoa ja toistoa, Kurtin särkyvä ääni. Muttei mitään äänipuuroa.
20. Rape Me (In Utero) Enemmänkin statementti kuin kappale, kappaleen musiikki leikittelee itseironisesti Teen Spiritin kliseillä ja teksti on tietenkin monitasoista veetuilua kaikille mahdollisille tahoille. Mitä enemmän nostatte kohua, sitä enemmän lapsenne rakastaa mua.
Ja sitten muutama kommentti tunnetuimmista kappaleista, joille ei ollut sijaa majatalossa.
Serve the Servants (In Utero) Suosionjälkeisen suunnattomuuden tiivistävät alkurivit: Teenage angst has paid off well/Now I'm bored and old. Piisi polkaisee In Uteron käyntiin tavalla, jonka on pakko vakuuttaa kaikki, että Nevermind ei ollut mikään vahinko. Musiikillisesti eteenpäin laahaamista.
Something in the Way (Nevermind) Jälkimaailma on todistanut, että kappale on komea, mutta tämä Nevermind-versio ei koskaan iskenyt kuin tuhat volttia.
Heart Shaped Box (In Utero) Oikeastaan aika täydellinen kappale, mutta sitten toisaalta vain ihan kiva. Sitä paitsi liian soundgarden. Olkoon Soungarden soungarden.
Come as You Are (Nevermind) Vaikka kappale on yksi Nirvanan suosituimmista, itse vierastin sitä pitkään. Jotenkin bassokuvio tökki. Vuosien kuluessa olen alkanut pitää piisistä koko ajan enemmän.
About a Girl (Bleach) Tämä kappale nostetaan aina esiin, kun halutaan korostaa kuinka Nirvana ammensi The Beatlesilta ja kuinka Kurt sävelsi varhaisille hyvin käyttäytyville rokkibändeille sopivia kaunokkeja. Ja kaunis se on. Mutta en minä tällaisten piisien takia ole Nirvana-fani.
