Iiris rokkaa kovimmin

Absoluuttinen Nollapiste äsken Seinäjoella semmosessa kellarissa. Kauhulla odotin, kun ei tuollaiset paikat todellakaan ole meikäläistä varten. Täytyy nyt kuitenkin kiittää seinäjokelaisyleisöä siitä, että orastava paniikkihäiriö vältettiin, sillä yleisö oli 50 % vähemmän kännissä kuin odotin ja 100 % vähemmän urpompaa. No, mulla on ennakkoluuloja.

Ja keikka. Nyt jäi ehdottomasti parempi fiilis kuin syksyn Rytmikorjaamon vedosta, mutta osa selittynee sillä, että Iiriksen piisit olivat nyt tuttuja ja niitä odotti. Keikan toimivista osista pääosa olikin juuri Iiristä.

Settilista miksauspöydän nimillä: 1. Jos sanoo 2. Minä en 3. Varieteen 4. Uin ja näin 5. Ei puhettakaan 6. Kotiinpaluu 7. Tungos 8. Portaat 9. Mustaa ei ole 10. Puhelin 11. Palle 12. Erotica 13. Öljy. Encoret oli listan mukaan Lumous, Sivulla jatkuu ja Piste, mutta oli kai siinä muutakin.

Tuo alun kaksikko on kyllä sellainen, että siinä on aika täystyrmäys. Tosin Minä en alkoi tällä kertaa jotenkin horjuvasti. Loistava se oli nytkin, mutta ei keikan ehdoton kohokohta kuten Rytmikorjaamolla.

Uin ja näin alkoi valjusti, mutta bändi jamitteli lopussa oikein komeasti. (Sanat taitavat nykyisin erota levyversioista?) Tässä vaiheessa on todettava, että yleisö toivoi lopussa Eräät tulevat juosten piisiä. Itse en kaipaa Nimi muutetulta yhtään mitään. Hassua, kun se on sinänsä täydellinen levy, mutta nykyisin ei tule vaan kuunneltua.

”Voi luoja miltä sä näytät…” No voi luoja teille vaan, tämä piisi ULOS! ULOS! ULOS!

Tungos on lavasteen alku jyräsi, Tommi lypsi sitten yleisöä, Krutsin riisui ja minä aloin katsoa kelloa. Tämänhän minä olen nähnytkin. Mikään ei ärsytä enempää, kuin ennakkoon sovittu ”spontaani" pelleily. ”Milloin näiden vaikutus lakkaa,” niinpä. Aaken laulama Portaat ei tilannetta pelastanut, mutta minun pitää tähdentää, että Portaat on yksi Nollapisteen parhaista piiseistä.

Kelloon katselu alkoi jäädä oikeastaan yllättävän piisin takia. Puhelin mutta ei luontoa on aika kamala kappale noin sanoiltaan, mutta livenä toimi vallan mainiosti. Ei jaksanut välittää hölmöydestä. Se möyryävä kitaraosuus on oikeastaan kovinta. Ikinä. Missään. Kunnon 80-lukulaista kitarasankaruutta.

Ennestään tuntematon Palle oli mainion raskas, tosin missään piisissä ei vaan saa käyttää sanaa ”jumalaare.”

Kaikkihan sen jo tietävät, että Lumous, menit sitten haihtumaan on kova piisi, ja sopii encoreen. Muutenkin encoressa oli hyvää meininkiä, oikeastaan keikan yksi kohokohdista oli seurata Hastin ilmeitä Tommin säähavaintomonologin aikana. Tämä tosin ei kuulemma ole mitään uutta.

Niin. Enhän minä mitään keikoista tai livemeiningeistä tiedä, mutta eiköhän tuo nyt ole vallan kelpoisa. Mahlanjuoksuttajalta ehkä voisi toivoa enemmän, mutta kyllä sitä nyt ymmärtää miksi soitetaan uutta eikä vanhaa.

Eli onneksi ei laulettu pihalla liekehtivistä oravista. Onhan sentään vuosi 2008.

Parasta juuri nyt

HANNES_KO
erikoisuudentavoittelija

God Is an Astronaut
Coda
”Tämä on nyt sitä post rockia, mutta ennen kaikkea parasta, mitä instrumentaalimusiikki on tällä vuosituhannella tuottanut.”

Cranes
Adoration
“Sarjassamme indierunkkarin erikoisuudentavoittelukeinoja törmäämme gothic rockiin. Pari vuosikymmentä vanha bändi.”

Grandaddy
This Is How It Always Starts
“Vähän jo kai epämuodikasta indietä Kaliforniasta.”

R.I.P. off

Netin ahkerin kommentoija Anonymous epäili kommenttiosiossa, että Yaris-mainoksen Cannonball on rip off. Ohase.

Ketkuilusta tulee mieleen tämä tapaus: Huey Lewis and The Newsillä oli hitti I Want A New Drug. Elokuvamogulit halusivat Hueyn uuden filminsä tunnusmelodian esittäjäksi.

Ei käynyt Hueylle. Homman sai Ray Parker jr.

No rähinähän siitä tuli. Homma sovittiin jotensakin oikeustalon eteisessä, mutta vuosien kuluttua Huey lipsautti jotain, joka ei sopinut sopimuksen henkeen, jolloin Ray Parker jr. (!) haastoi Hueyn oikeuteen.

Ketään meistä ei kyllä kiinnosta se, mitä sitte tapahtui.

Toyota Yaris

Tuli tönittyä The Soundsia, eikä se kaduta. Laulaja Maja Ivarssonhan yrittää olla Debbie Harry, mutta vaalea tukka ja lyhyt hame ei riitä. Uutta Blondieta on tässä odotettu, vielä odotetaan.

Majaa hieman lähemmäksi Debbieta pääsee Morningwoodin Chantal Claret. Jotenkin on kuitenkin sellainen tunne, että erikoisen valloittava Nth Degree jää yhtyeen pääteokseksi.

Chantal on kyllä äärimmäisen erikoinen ihminen ja ollut esillä jo ihan tenavana. Katsokaa tämä ja yrittäkää pukea näkemänne sanoiksi. Itse en pysty.

9th Degree päätynee vielä joskus automainoksiin, niin kuin indieklassikko Cannonball. Mainoksen voi bongata töllöstä ihan näinä aikoina. Hassua kyllä piisin tehnyt osatyttöbändi The Breeders on tehnyt paluun.

Uudesta Soundista voi lukea mitä mieltä uudesta tulemisesta ollaan. Ei hyvää mieltä.

Joillekin yhtyeille tulisi surutta antaa armonlaukaus. The Breedersin vuoden 2002 paluulevy Title TK sai epämiellyttävän kunnian olla yksi rockhistorian huonoimmista levyistä. …. Valitettavasti tämän viestin välittäminen tai edes Pixiesin uudelleenlämmittäminen eivät estäneet Kim Dealia ja kumppaneita julkaisemasta uutta The Breeders -levyä...Mountain Battlesin kuunteleminen aiheuttaa vähintäänkin henkistä tuskaa.

Svenska talande bättre folk

En edes muistanut miksi vihaan The Soundsia, kun järkytyksekseni huomasin pitäväni kappaleesta Much Too Long. Toisen, aiemman, järkytyksen on aiheuttanut se, että The Soundsilla tuntuu olevan jääkiekkopiireissä jonkinlaista underground-kannatusta.

Ensin mietin, että sekoitan The Soundsin vain Lambrettaan , mutta kyllähän sieltä paljastui se rikos ihmiskuntaa vastaan, Living in America.

Pääasiassa Ruotsista tulee van kovvaa kammaa. Esimerkiksi Laakso, joka on hannes-musaa. Ehdottomasti.

Muodikkaasti myöhässä

Olisi tämän voinut arvata: Kukka -> Risto. Ja Riston levy Aurinko aurinko plaa plaa plaa. Kirjastosta lainaan, kun se palautettujen kärryssä oli.

No eipä tälle nyt mitään voi, äärimmäisen hieno levy on kyseessä. Varsinkin Lamppu ja lamppu sekä Rukous esiintyvät edukseen.

Eniten tulee mieleen 1970-luku. Osin soundillisesti ja tunnelmista, mutta erityisesti Riston laulutyylistä. Kappale Minä oon nähnyt jumalan kasvot on taas pelkkää Luonteri Surfia!

Niin hippitytöt ja paksusankaisia silmälaseja kantavat pojannulikat! Sellaisessa junttikamassa on teidän suosikin juuret, ei hampussa.