lauantai 24. huhtikuuta 2010

Ne kasvavat niin nopeasti

Syksyllä 2008 kerroin, että Gabriella Cilmin kappale on sympaattinen ja niin edelleen. Nuori laulajatar oli edustava, mutta joten kuten tavallinen.

Nyt Gabriella on tullut takaisin ja kuulostaa 19 ikävuodestaan (!) huolimatta paluun tehneeltä 70-luvun dicotähdettäreltä. Vähemmän sympaattista, vaikka edelleen kyseessä on edustava esiintyjätär. Nyt kuitenkin mieleen tulee enemmän Holly Valance kuin vaikka Lily Allen. Mikäs siinä, kappale täyttää kesällä tanssilattiat, mutta ei näillä keinoin jäädä ihmisten mieleen.

Jos pikkutytöstä on kasvanut aikuinen (19-vuotias!) nainen, niin Maija Vilkkumaan on sanottu kasvaneen keski-ikäiseksi uudella levyllään.

No jaa. Maneeritar Maija on edelleen. Levyllä on hyviä kappaleita ja ärsyttäviä kappaleita. Hyvätkin ovat yleensä lievästi ärsyttäviä.

Uuden levyn korvaanpistävin juttu on saundit. Spotifyn perusteella ne ovat kovin tunkkaiset. Onko Maija tehnyt metallicat vai mitä, onko yritetty tehdä saundeista kasaria, kun musiikki on sitä. Mutta kun en minä kuule tuollaista 80-luvun matskussa.

Ei kommentteja: