sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Elämänkokoisia kappaleita

Minulla ei ole kuvaa Samulista tai Emmasta, joten tässä on nyt putromaista hattua käyttävän Social Distortionin hanuristin kuva.
Eräällä tunnetulla Internet Relay Chatin kanavalla on (oli) meemi, jonka mukaan minä olen kanavan herkin poika. En ole enää poika. Katostaanpa mitä olen:

Musiikin ei ole pakko olla kaunista ollakseen liikuttavaa, mutta joskus se sitä on. Kovin selkäpiin (piihän on muinaissuomen hamas! selkähammas?) värisyttäjä on Samuli Putron Olet puolisoni nyt. Suhteeni Samuliin on sellainen, että pidän jostain, jostain en. Pitäminen ja ei-pitäminen voi liittyä jopa samaan kappaleeseen.

Olet puolisoni nyt on täysosuma. Siinä ei ole niitä ei-pitämisen kohteita. Usein puhutaan kasvavista piiseistä. Tämä alkaa kasvaa jo jossain 30 sekunnin kohdalla ja on, anteeksi sanavalinta, eeppistä menoa siitä pitäen.

Linkki sinne

Toisenlaista kauneutta, myrkyllistä suloisuutta edustaa Emma Salokosken esittämä Veden alla. Minulle tämä kappale on täysin uusi tuttavuus. Lukemani mukaan kappale on soitettu ja esitetty puhki erinäisissä reality- ja kykyohjelmissa. Kun en niistä mitään ole vuosiin katsonut, niin olenpa saanut säilyttää tuoreuden tässä mainiossa kappaleessa.

Sinne linkki

Hempeilyä on nyt ollut tämä uusi alku, seuraavassa postauksessa sitten jotain ihan muuta.

Ei kommentteja: