Ei tässä mitään poikkeuksellista ole. Taas tuli mentyä hölmöön kampanjaan: Tuhlaa enemmän, muka säästät!
Piti poimia kolme levyä, niin ne saisi hintaan á 6.66 euroa. Karkkiautomaatin takia lankesin. Bändin koko tuotanto olisi muutoin kustantanut 20+ euroa, ei paha sekään, nyt siihen hintaan enempi, hyvä kauppa. Otin myös Jaakko Tepon parhaat, jotta voin kuunnella Jaakko Teppoa aina kun haluan. Voinen sanoa, että loppujen lopuksi harvoin.
Mutta sitten piti ottaa kolmaskin, jotta saattoi kotiuttaa tuon Karkkis-kokoelman. Ja nyt minulla on uusi suosikkibändi.
Lukuunottamatta Pekka Pohjolan hypnoottista Jokamiestä, en ole mitään levyä kuunnellut yhtä monta kertaa putkeen kuin Magenta Skycoden IIIII-levyä. Jo heti ekalla kierroksella avausraidan Hands Burnin ja lopetuksen This Empty Crow:n luokittelin viidellä tähdellä. Go Outside Again ja Luvher Oh Hater ovat jo saaneet neljä ja kasvavat viittä kohti. Loput on koristeltu kolmella tähdellä.
Joo, joo, joo. Olin kuullut kehut. Mutta kun en ihan uskonut! Odotin paljon, odotin myös pettyväni.
Levy ja bändihän ovat aivan valmiita. Klisee on sanoa, että ei kuulosta suomalaiselta, mutta kun ei. Siis esimerkiksi Rubik kuulostaa, jos tietää. Mutta tästä ei tietäisi.
1 kommentti:
Jätkä on tajunnut! Jori Sjöroos on nero, eikä pelkästään PMMP:n takia. Voin melkein luvata, että ensivaikutelma ei petä, sillä levy kuulostaa täällä upealta jo reilusti toista vuotta. Ja Hands burn on edelleen parhautta.
Syventävänä oppimääränä suosittelen temponlaskua ja Jorin aiempaa pändiä nimeltä This Empt Flow, vaikkapa albumia nimeltä Magenta Skycode. Jatko-opintoina tempo sitten todeeeeella alas ja soittimeen Jorin eka bändi Thergothon, jonka levyn nimeä en edes yritä kirjoittaa.
Lähetä kommentti