Voiko vasemmistolaisessa musiikissa olla kitarasoolo?
YleX:n Supersetissä soi Ultra Bra, jota en ollutkaan kuullut maailman aikoihin. Erno Kulmala, joka on hieno mies, mutta näyttää erilaiselta kuin äänensä, höpisi ennen piisiä Ultra Bran vasemmistotaustoista, mikä ei ole erityisen kiinnostavaa.
Piisiksi Erno oli valikoinut Kirjoituksia. Hyvä kappale, mutta erityisesti ihailin sovitustuotannollisia seikkoja. On hienoa, kun nähdään vaivaa ja tehdään muhkummasti. Kuulin myös kitarasoolon, lyhyen, mutta yhtä kaikki kitarasoolon. Aloinpa ajatella, mikä on vaarallista. (Siis ajattelu on. En ajatellut mikä on vaarallista.)
Tietenkin on tehtävä selväksi mikä on kitarasoolo. Kun voimalan edessä on loimu ja lakkovartio ja kun Lisa Simpson näppäilee Classical Gasin, niin ei silloin ehkä kuultava taitavuudenosoitus ole soolo. Soolossa poseerataan. Kuka tahansa näyttää tyhmältä, jos poseeraa akustisen kitaran kanssa. Joten kitarasoolo on sähkökitaralla poseeraten soitettu soolo.
Poseeraus ei ole vasemmistolaista. Joten vasemmistolaiseen musiikkiin ei sovi kitarasoolo.
Kitarasoolo ei oikeastaan sovi siihenkään, mitä peruskallio Nirvana edusti. Kitarasoolo on Slash, eli Guns N' Roses, eli huono juttu. Nirvana on luusereille, eikä luuseri poseeraa. Oikeaan Seattle- (Aberdeen-)meininkiin ei kuulu kitarasoolo. Onko Nirvana sitten vasemmistolaista musiikkia?
Sanoisin, että alkiolaista. Niin kuin pop-musiikki onneksi. Heikomman asialla, mutta vapautta vaalien.
Rock-musiikki on maalaisliittolaista. M.O.T. (Ja onneksi melko vähän poliittista. Terveisiä Ted Nugentille.)
2 kommenttia:
Mutta onko se kitarasoolo, kun efektisaatana Tom Morello kurittaa sähkökitaraa RATMin tahtiin? Ja jos on, onko se vain teorian vahvistava poikkeus, vai muuttuuko vasemmistolainen porvariksi rikastuessaan miljonääriksi?
Aikomus oli laittaa tekstin loppuun disclaimer "Karhuherra osaisi paremmin, itse vain ihmettelen."
Mielenkiintoista, joskin joutavaa, on sinänsä pohtia oikeisto-vasemmisto -ajattelua ja populäärimusiikkia, miettiä vaikkapa, että rokkenrolli alkaa olla iältään sellainen, että katsoo taakse, eikä yritä parantaa maailmaa.
Rokkenrollista tulee hyvinkin mieleen enemmän oikeisto kuin vasemmisto, vaikka se on edustanut ainakin jonkinlaista moraalivasemmistoa, ainakin jos vasemmistoa ajatellaan radikaalisuutena. Mikä taas on (nykyaikana) väärin, koska konservatismi on radikaalia.
Hevi on konservatiivista, mutta käyttäytyy kapinallisesti. Metallimusiikki on monesti nihilististä, mutta sitä kuunnellaan kaikenlaisiin kiitos-paitoihin verhoutuneina.
Morellot ja muut varajeesukset ovat ehkä vasemmistolaisia, mutta silti palvelevat konetta.
Jokos näet, miksi en tästä blogannut. Kun tämä ei ole hallussa. Ei ole ahaata. Liukas on asia, ei saa ajatuksesta kiinni. Joku järki tässä on, mutta kuka sen pyydystää, kuka sen muotoilee analyyttisiksi lauseiksi. Ei tämä jamppa.
Lähetä kommentti