Näin kesän päätteeksi on hyvä miettiä sellaistakin hauskuutta, kuin että mitä musiikkia soisit soitettavan hautajaisissasi. Tämähän on vallan normaali, perinteinen kysymys, joka hyvin usein esitetään henkilöhaastattelussa ihmiselle. Musiikinystävät taas miettivät asiaa aivan vapaaehtoisesti.
Musiikinystävän ensiajatus on toki se, että hautajaisissa pitää soitaa vainajan lempimusiikkia. Ja sitten pohtija alkaa aivomyrskyn, kaivaa esiin mielestään vallan edustavan kokoomuksen musiikkikappaleita, jotka tuovat esiin valitsijansa elämänvaiheiden pääkohtauksia.
Vaan kun ei se ole niin yksinkertaista. Vainajahan ei ole enää kuuntelemassa niitä kipaleita. On varsin todennäköistä, että saattoväki ei ihan samalla tavalla heittäydy tunnemyrskyyn sen indiehelmen kuullessaan, kuin maallisen vaelluksen päättänyt listojenlaatija. Mistä kukaan tietää, mikä kappale muille hänestä tulee mieleen: vieraita vartenhan, ei vainajaa varten, hautajaisia pidetään.
Kannattaa panna merkille myös se, että hautajaisväki on monesti ikäjakaumaltaan sekalainen joukko. Jos joku ymmärtää, miksi Jethro Tullin Too Old to Rock ´n Roll, Too Old to Die soi ämyreistä, niin toinen ei tajua asiaa ollenkaan. Vainajallehan itselleen on tullut mieleen, että kuoppauksessa paikalla on niitä kanssakeikkailijoita ja muita elontiellä kohdattavia, jotka ovat samoja huvituksia kiertäneet ja kuoleman kohdanneen kanssa samoja iltoja istuneet. Mutta todennäköisempää on, että seurakunta koostuu isotädeistä ja pikkuserkuista, vaikka elämästä erkaantunut olisikin vielä nuorehko. Eli puhumattakaan siis siitä, että kun ihminen kuolee vanhana, niin kaiken maailman kavereita arkun äärellä on vähänlaisesti ja suku ja kylänmiehet siellä paljolti ovat. Kertooko heille nyt niin paljon sitten se, miksi Iron Maidenin pitää pauhata, kun muistetaan, että vuosi on 2050.
Ja sitten ihan perusasia, kyynikon näkökulma. Ihminen on tässä maailmassa täysin yksin. Vaikka kuinka luulee saavansa yhteisiä kokemuksia, niin ihminen kokee itsekseen. Laulun saamat merkitykset ovat lopulta vain henkilökohtaisia, ja parhaimmillaankin maalaavat vain haalean kuvan tovereille omasta kokemusmaailmastasi. Ja se kappale, joka tänään on ladattu paljolla, saattaa karistaa merkityksellisyytensä aikojen saatossa, joten vaikkapa jälkeen jääneestä paperista kaivettu toivepiisi voikin olla hautajaisten aikaan banaali valinta.
Tarkkana niiden listojen kanssa, älkääpä oikeastaan tehkö ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti