sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Welcome to the Jazz Club. Nice.

Herra Zimmerman ei millään saa nyt vuoroa esittää asiaansa, sillä Renaissancen ja Pekka Pohjolan ylivoima vie mielenkiinnon.

Renaissance on lunastanut kaikki odotukset. Bändillä on aika sekava tarina, mutta musiikissa on kaikkea tarpeellista hyvässä järjestyksessä. Can You Understandin maaninen viulujen ja pianon kilpajuoksu vaihtuu seuraavassa piisissä Carpet of the Sunin keijukaiskauneuteen. Erinomaista soittamisen juhlaa ja Annie Haslam on kyllä sellainen laulaja, että kuuntelemaanhan sitä jää.

Pekka Pohjolan Visitation on täydellinen levy. Odotukset olivat kovat ja ne ylittyivät. Nimenomaan tämä fuusiojazz maistuu näköjään meikäläiselle eniten. Visitation asettuu Pohjolan varhaisten levyjen juurevan mytologian ja Jokamiehen elektronisvaikutteisten bach-teosten väliin ja löytää siellä täydellisyyden.

Pihkasilmä kaarnakorva ja Harakka Bialoipokku ovat erinomaisia levyjä nekin.

Ei kommentteja: