sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Kuolema kuittaa kunniavelan

Arthur Russell syntyi vuonna 1951 ja kuoli 1992, eikä siitä sen enempää meinannut ulkopuoliselle tietoon jäädä. Artturi sahasi selloa ja teki maltillisen menestynyttä tanssimusiikkia, unohdettavia juttuja kuitenkin. Vapaa-aikana hän eli paheksuttavaa elämää ja oli ehkä nero. Syntyi juurevampaa musiikkia.

Ehkä oli nero, ehkä ei. Kun aids vei miehen, maine alkoi kasvaa. 2000-luvulla Russellia juhlitaan visionäärinä. Russellin mahdollisen nerouden voi tarkistaa kokoelmalta Love is overtaking me, jonka voi kuunnella Spotifysta. Helpoksi on menyt näiden varjeltujen salaisuuksien pyydystäminen.

Kieltämättä Russell oli hyvin taitava lauluntekijä ja tulkitsija. What more could a country boy want, kuten Arthur itse tuumaa. Entä se nerous? Voi olla. Tai sitten neroksi kasvaa, kun ei ole enää selittämässä musiikkiaan.

Pinnalta kama on melko puhdasta singer-songwriteria, mutta seassa on muita kuolleita artisteja: Syd Barrettia, Phil Seymouria. Kaikki mitä suositeltavinta kamaa.

Ei kommentteja: