maanantai 5. lokakuuta 2015

Alkusyksyn huiputus, osa 1: Suomi-Ruotsi

Hyviä kappaleita on tullut eteen. Uusia ja vanhoja. Tarkastellaan tilannetta ensin pohjoismaisin voimin.

Dungen Du Är För Fin För Mig Ruotsalainen vino Dungen on tehnyt uuttakin musiikkia, mutta en ole joutanut sitä kuuntelemaan, kun olen kuunnellut tätä. Oikein hauska viisu ja hyvä tapa oppia ruotsia. 1960-lukulaiset soundit. Kappaleen nimi kyllä kertoo kaiken oleellisen.

Amason Älgen Dungenin Gustav Ejstes on mukana tällaisessakin tammikuussa debyyttinsä julkaisseessa bändissä. Olen kuunnellut vain tätä kappaletta, joka on melko suoraviivaista popmusiikkia, vaikka ei nyt mitään höttöä toki. Nainen laulaa, taustalla mörisee joku. Bändin jätkistä yksi kirjoittaa kappaleita mm. Britney Spearsille.

Abba The Visistors Olen kunnioittanut Abbaa siitä johtuen, että osasivat tehdä tarttuvia pop-kappaleita, mutta en ole koskaan kuunnellut yhtyettä itse ja vapaaehtoisesti. Kun en ole tiennyt, että tekivät tätä! Siis vähän maalailevampaa, kunnianhimoista, progressiivista poppia.

The Embassy Some Indulgence Tämän ruotsalaisbändin kappale Boxcar on yksi maailman parhaista kappaleista. Tämmöinen on kyllä todella hyvä kanssa, ja tuo UHH AHH -koukku on kyllä niin rietas, että ruotsalaiseksi uskoo.

Samae Koskinen Keltaista Samae on hyvä jätkä. Uusi levy on tullut. Sieltä tämä Keltaista on ihan hirmuisen hyvä. Parasta on kaikki, mikä ei ole kertsiä. Jännää. Toinen kappale, joka levyltä on soinut radioissa, on nimeltään Sinä. Se menee kyllä liian imeläksi.

Ei kommentteja: