Taisin juuri äsken olla vähän vaarallinen kuski. Syytän siitä säätä ja autoilumusiikkia.
Alkaa olla jo aika pimeää. En halua kuvailla äskeistä säätyyppiä vesisateeksi. Vettä lensi poikittain. Oli siis kurja ilma.
Ja ajelin korvesta kohti kaupungin valoja. Vesiliirron uhka oli huomattava, oikeastaan se oli liirtoa koko matka. Ja menin kuitenkin sataa. Vastaantulevien valot häikäisivät. Ja YleX:n Supersetissä soi synkkä ja huumaava triphop. Vaaaaaarallinen tilanne, sanoisi Antero Mertaranta.
Uppouduin jonkin verran siihen, ja lisäksi radio oli kovalla, tavallista kovemmalla. Suunnittelin musiikkivideoita, joissa vastustamaton biitti soi, ja vesi hakkaa tuulilasiin kun sankari ajaa itseään karkuun pimeässä ja häikäisevässä yössä. On monta läheltä piti -tilannetta, ja sitten hän vasta astuu kaasulle.
Tuli Faithlessin Insomnia. Se kohta, kun tulee "I can't get no sleep" ja sitten alkaa se hakkaava juttu, niin just det, niin se on aika hieno. Se kuvaa ylittämättömällä tavalla postmodernin ihmisen elämää ärsyketulvan keskellä kaukana itsestään. Eikös. Ja sen soidessa alkoivat kajastaa suurkaupungin (Nurmo) valot. Ja sen jälkeen soi U2:n Pop-levyltä joku elektroninen piisi, tuntematon minulle, mutta oikein jännä, ja oikein kaupunkilainen kappale, joka sopi niinhin lukemattomiin mainosvaloihin, jotka kohtasin juuri silloin.
Mutta kun alkoi näkyä Seinäjoki, niin alkoi soida Björk, ja se taas olisi kuulunut enemmän alkumatkan menninkäismaailmaan. Ja sit mä heräsin, niin sanoakseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti