Koska kuuntelen paljon suomalaista musiikkia ja pidän sitä hyvänä, ajattelen joskus, että ei ole mitään syytä sille, etteikö kaikissa muissakin maissa tehdä yhtä paljon hyvää musiikkia. Järisyttää toki se ajatus, että Albaniassa, Belgiassa ja Gabonissa on oma Absoluuttinen Nollapiste ja oma Magenta Skycode, mutta täytyy olla.
Proge on asia erikseen, sillä vaikkapa nyt turkkilaista progea tulee eteen, jos vähänkin penkoo. Kuunnelkaa tuota Erkin Korayta sikäli että se on hyvä. Kun alkaa soittaa progea, niin ihan helposti on Italiassa, Irlannissa, Hollannissa, Ruotsissa, Grönlannissa... missä vaan (no lähinnä Euroopassa).
Pop ja rock on vähän toista. Jotain satunnaista puolalaista Manaam-diggailua aika vähän siltä sektorilta osuu silmään. Italia on toki ehdoton pop-maa, mutta Franko Battiatoa lukuun ottamatta on se silti aika tuntematonta. Hauska on muuten Battiato. (Tuollaisella usean sadan piisin progesoittolistalla, jota kuuntelen, on kyllä Battiatoa.)
Matia Bazar on kuitenkin ihan törkeän kova. Bändi on jotain järkyttävän coolia ja laulajattarelta esim. tässä sellainen fyysinen presenssi, että mitään ei jää toivomisen varaan. Vähänkö tätä alla olevaa luukutin kesällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti